Päällimmäisenä fiiliksenä eilen tiistaina oli minulla ainakin että tämä iänkaikkinen metrossa ajelu alkaa olla aika tylsää. Ystäväni Maria joka asuu täällä sanoi että Pariisissa voi viettää päivätolkulla maan alla, ajellen vaan asemalta toiselle ja asioiden vain maan alla. Uskon sen kyllä hyvin!
Lounaalla käytiin kurssilla tavatun ruotsalainen Lenan kanssa ravintolassa jossa tuli mieleen kaikki varoitukset ja kertomukset pariisilaisesta palvelusta. Nyrpeä setä pisti meidät istumaan talon huonoimmalle paikalle keittiön oven viereen, heitti pihiveitsen selkäni taakse (muka vahingossa lipesi kädestä) ja rahaa ei haluttu ottaa vastaan ollenkaan, mehän kuitenkin puhuttiin englantia ja vieläpä tutkittiin karttaa!! Aikamme istuttuamme otin rahat ja laskut ja lähdettin kohti ovea. Tässä vaiheessa nyrpeään setään tulikin jo liikettä, mutta en voinut olla vastaamatta "don't think so" hänen au revoiriinsa. Paikan nimi oli muuten l' Horizon, lähellä Saint Placiden metroasemaa, tiedoksi vaan kaikille. Ei se ruokakaan mitenkään ihmeellistä ollut, parempia lettuja saa vaikka kadulta.
Päivän ohjelmassa oli Sacre Coeur ja koko kukkulan setti muutenkin. Leila olisi halunnut kiivetä ylös asti mutta sain onneksi taivuteltua meidät köysiratahissi mikä-sen-nimi-nyt-on ajelulle. Leilan mielestä matka oli liian lyhyt verrattuna siihen että kyydistä piti maksaa metrolipun verran, mutta nousu oli sen verran jyrkkä että ehkä sittenkin saatiin kyytiä koko rahan edestä.
Kirkko oli hieno ja olo kotoisa noin tuhannen muun turistin keskellä. Oman erikoisen leimansa tunnelmaan toi portailla pop, reggae ja diskomusiikin tahtiin pallon kanssa taiteilevat pojat, vaikka minua ainakin huimasi jo seisoa jaloillani niiden portaiden yläpäässä, ja ne pojat seisoivat käsillään pilarin päässä.
Alaspäin käveleminen oli paljon helpompaa, ja matkalla katsottiin mm Pariisin viimeistä viinitarhaa. Abessesin metroaseman luona oli joulumarkkinat, ja kun oli juuri sopivasti tauon paikka, käytiin nauttimassa letut ja vähän kuumaa viiniä joka erehdyttävästi muistuttaa glögiä. Meidän penkkiä vastapäätä oli muuten joulupukin työpaja, joka valitettavasti oli suljettu niin ettei päästy tarkastamaan oliko kyseessä sama pukki joka asioi Suomessa.
Kukkulan juurella käveltiin riettaiden valomainosten keskellä Pigallen asemalta Blanchen asemalle, kun Leila halusi käydä katsomassa Moulin Rougea, oli pakko suostua siihen että jäin odottelemaan kun ehkä saatoin siellä ylhäällä kukkulalla unohtaa että Leila olisi halunnut nähdä sen alkuperäisen, vanhan myllyn. Ei kuulemma auttanut vaikka sanoin että minä olen nähnyt sen eikä se ollut mitenkään ihmeellinen...
Illalla meillä oli treffit Marian kanssa Champs Elyseellä, Leila oli halunnut nähdä paikan iltavalaistuksessa, joten kaikki olivat tyytyväisiä. Me käveltiin kohti Pont d´Almaa missä (kuten kaikki tietää) Prinsessa Diana kuoli, ja sieltä jatkettiin metrolla Trocaderoon. Maria on töissä Pont d´Alman lähellä, ja kertoi että onnettomuuspaikalla käy jatkuvasti turisteja tuomassa kukkia ja ottamassa kuvia. Kuulostaa erikoiselta, (pahoittelen sävyäni nyt heti alkuun jos joku on siellä käynyt pyhiinvaelluksella) mutta kuten Leila sanoikin, maailmassa on kaikenlaista älyttömyyttä ja mekinhän käytiin Jimpan haudalla. Vaikka minun mielestä se on kuitenkin vähän eri asia.
Nyt on edessä lähtö Versaillesiin joten lopetan raportin täältä tähän ja jatkan mahdollisesti myöhemmin.
Aika ohjelma on tytöillä ollut! Edes Merimursu ei pysty tekemään tehokkaampaa Pariisi turneeta. Missä välissä olet ollut koulussa?
VastaaPoista